Tulikärpäsiä keskellä ei mitään

Lähdimme vierailemaan Kuala Selangorin kaupungiin noin 50 kymmenen kilometrin päähän Kuala Lumpurista Kuala. Bussi numero 141 lähtee Kuala Lumpurin bussiasemalta ja matka kestää parisen tuntia (7,30Rm/1,70€). Bussi lähtee ja pysähtyy hetken päästä hotellimme, josta juuri kirjauduimme ulos vieressä olevalle pysäkille. Tämä olisi ollut kiva tietää hieman aiemmin, sillä juuri äsken matkustettiin viisi kilometriä taksilla bussiasemalle, jotta pääsisimme bussiin. Tänne järjestetään myös päiväretkiä KL:sta , mutta ne ovat erittäin kalliita siihen nähden, mitä tarjoavat. Tämä maaseutu-kaupunki sai ihmettelemisen aihetta, kun kaksi länsimaalaista hyppää bussista vilkkaan tien pientareelle. Kävelimme ensimmäiseen hotelliin, minkä näimme. Täällä tosin ei olisi ollut vaikeaa valita hotellia kaikista kolmesta vaihtoehdoista. Ydinkeskustaa on valtatien varrella noin kilometrin verran. Muutama hassu rakennus ja jopa McDonald’s löytyy täältä. Muu ympäristö muistuttaa enemmän maaseutua.

Ruuhka-aika.

Ruuhka-aika.

Auton parkkeeraus kammoisen unelma.

Auton parkkeeraus kammoisen unelma.

Positiivisinta vierailussamme oli tapa, jolla meidät otettiin vastaan. Yleensä ihmiset tulevat tänne päiväretkelle Kuala Lumpurista ja hyvin harva heistä näkee muuta kuin tulikärpäspuiston. Tästä johtuen kaupungilla kävellessä olo oli kuin julkkiksella konsanaan, kun päät kääntyivät meidät nähdessään ja ihmiset tervehtivät ohiajavista ajoneuvoista. Ihmiset olivat myös hyvin avuliaita meitä kohtaan. Vaikka kielitaito oli paikoitellen puutteellista hoitui kaikki tarvittava kuitenkin helposti.

Tämä pentu asui sadevesi viemärissä.

Tämä pentu asui sadevesi viemärissä.

Paikka, missä tulikärpäset sijaitsevat eli Bukit Belimbing on kymmenisen kilometriä kaupungista ja sen valosaasteesta. Tänne kun ei ole julkista liikennettä niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi palkata taksi viemään meidät katsomaan tulikärpäsiä (40Rm/9,40€). Puistoon oli lisäksi 15Rm/3,70€ pääsymaksu.

Vedessä liikuimme pienellä veneellä, jossa oli hiljaisin perämoottori ikinä. Muutenkin hiljaisuutta vaaditaan, jotta kokemus pääsee etuihinsa. Onneksi meidän veneretkikunta osasi pitää suunsa supussa ja pääsimme nauttimaan, kun tulikärpäset loistivat kuin tähdet taivaalla, täydellisessä pimeydessä sekä hiljaisuudessa. Valokuvat jos niitä edes saa eivät tee mitään oikeutta kokemukselle, se täytyy nähdä itse! Matka oli kestoltaan melko lyhyt, vain noin puoli tuntia, mutta kuitenkin ihan vaikuttava.

Tulikärpäsiä pimeydessä ISO6400 f1,4 1/8s

Tulikärpäsiä pimeydessä ISO6400 f1,4 1/8s

Oikeastaan tämän lisäksi paljoa muuta tekemistä ei kaupungista löydy. Bukit Melawatin linnoitus löytyy läheisen kukkulan päältä sen lisäksi luonnonpuisto vähän matkan päästä sekä lintutorneja ja yli 150 tavattua lajia bongareille. Mukavaa vaihtelua KL:n hektisyydelle ja kiva pieni idyllinen paikka tulla rauhoittumaan ja nauttimaan maalaismaisemista.

 

-Jani-

 

 

Batu caves

Kuala Lumpurista 13 kilometrin päässä sijaitsevat kalkkikivikalliot löydettiin vuonna 1878. Amerikkalainen luonnontieteilijä William Hornaday havahtui voimakkaaseen tuoksuun ja lähti etsimään sen lähdettä. Kalkkikivikallioiden uskotaan syntyneen noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Batu Caves koostuu kolmesta suuremmasta ja muutamasta pienemmästä luolasta ja käytävistä kalkkikivikallion sisällä. Ja mikä tämä tuoksu oli, joka luonnontieteilijän tänne johdatti? Aromi oli sekoitus mätänevästä durian-hedelmästä ja lepakonpaskasta.

Tunnetuimman luolan, niin kutsutun Temppeliluolan, edessä seisoo 42,7 metrinen kullattu hindujumala. Muruga, on jumala Shivan poika ja Ganeshin veli. Tämä kullattu jumalapatsas on sodan jumala, ja tunnetaan myös nimillä Karthilkeya, Arumuga, Shanmuga, Guhan, Skanda, Subramanya ja Kumara. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Itse patsas on jo huikea ja näkemisen arvoinen. Se on maailman suurin Muruga –jumalasta tehty patsas. Kullattu Muruga on melko uusi patsas, sillä se valmistui vuonna 2006. Sitä rakennettiin kolme vuotta ja rakennusmateriaalia haettiin Thaimaasta asti.

42,7 metriä korkea Muruga patsas.

42,7 metriä korkea Muruga patsas.

Jotta pääset ihastelemaan näköalaa, on sinun kiivettävä 272 porrasta. Matka ei ollut päätä huimaava, noin 100 metriä ja sen kiipeää hetkessä ylös. Heti kallion liepeille ylös päästyä, löytyy rihkamakauppoja ja suitsukekauppoja vierivieren. Juotavaa myydään myös, mutta ei siinä juomaan pysty, koska hindumusiikki soi korvia särkevän kovaa.

Kallion sisälle on rakennettu paikan tunnetuin temppeli. Hindutemppeliä voisi paremminkin luonnehtia alttariksi, joka on syvemmällä luolassa. Paikka on rauhallinen ja hiljainen, pieni ja vaatimaton. Mutta kuitenkin todella kaunis, kun ylhäältä tuleva luonnonvalo valaisee kallion seiniä luonnonmukaisesti. Kallionseinät ovat jyrkästi ylöspäin nousevia ja niiden tippukivimuodostelmia voisi kauemminkin tarkastella.

272 porrasta kohti luolaa.

272 porrasta kohti luolaa.

Sisäänkäyntien vasemmalla puolella on 15 metrinen Hanuman –jumalan patsas ja hänelle omistettu kalliokiviluola, josta löytyy hindujen taidetta. Ja keskimmäinen kalkkikiviluola Dark Cave on maksullinen luola, jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Siellä pääsee tutustumaan lähemmin tippukivimuodostelmiin ja luolastossa asuviin otuksiin, kuten lepakkoihin.

Hanuman.

Hanuman.

Seurasimme vierestä, kuinka röyhkeitä jaavanmakaki –apinat ovat. Olimme tulossa portaita alas temppeliltä, kun edessämme kävelleen naisen pussiin hyppäsi kiinni takaapäin tullut apina, varastaen naisen hedelmät. Ympärillä olleet yrittivät säikytellä apinaa huitomalla ja huutamalla, mutta se oli tehotonta. Kun ihmiset hätistelevät liian lähelle tulevia apinoita, sähisevät ne vain takaisin. Täällä kannattaa pitää omaisuus piilossa ja pysyä valppaana. Jaavanmakakit ovat erittäin uteliaita ja kiinnostuvat kiiltävistä esineistä.

Roskan määrä alueella oli kamala. Apinat taitavat kuljettaa roskia luolan sisälle ja jättävät ne sinne. Lisäksi ihmiset heittävät roskia muuallekin, kuin roskille suunnattuihin koreihin. Tämä oli taas yksi harmillinen näky, joka pilaa luonnonkauneutta.

Apinat vaanivat pahaa aavistamattomia korealaisturisteja.

Apinat vaanivat pahaa aavistamattomia korealaisturisteja.

Batu Caves on hinduille pyhäpaikka ja he viettävät thaipusam -juhlaa siellä kerran vuodessa. Juhla on lähtöisin Etelä-Intiasta tamilien kulttuurista. Pyhiinvaeltajat kurittavat itseään erilaisin keinoin, kuten lävistämällä kasvonsa esineillä tai kiinnittämällä selkäänsä koukkuja. Tätä emme päässeet seuraamaan, koska juhlaa vietetään alkuvuodesta. Muistuttaa teemaltaan Thaimaan Phuketissa järjestettävistä kasvissyöjä festivaalista.

Tänne pääsee helposti junalla parilla eurolla. Junat (KTM) ovat moderneja ja pysyvät hyvin ajassa. Junassa ei saa syödä, juoda tai roskata. Tämä olikin yllättävää, kuinka siistejä junat olivat. Junalla pääsee alle tunnissa Batu Caves pysäkille suoraan. Ja nähtävyys on parinkymmenen metrin päässä.

 

– Minna-Mari –

Kuala Lumpur

Kuala Lumpur on sekoitus vanhan siirtomaa-ajan rakennuksia ja uutta modernia arkkitehtuuria. Lisäksi suurin osa kaupungin asukkaista koostuu malaijista, kiinalaisista ja intialaisista. Kuala Lumpur on sekalainen soppa, jossa on kaikkea vähän (ja silti ei oikeastaan mitään). Tuntuu, että paikalla ei ole varsinaisesti omaa identiteettiä vaan on pikemmin kummallinen sekoitus yllä olevia kulttuureja.
Kuala Lumpur jakaa tunteita myös varsin ristiriitaisesti. Voit nähdä lamborghineja ja ferrareita ajamassa kaupungin kaduilla ja samalla vilkaisulla, näet lapsia tonkimassa roskiksia, etsien ruuantähteitä rottien vilistessä heidän välistä. Kokonaisuutena kaupungista jäi melko vaisu kokemus ja voisin kutsua sitä jopa hieman tylsäksi.

Tämä on niitä kaupunkeja, jossa tulee katseltua enemmän ylöspäin kuin eteensä. Keskusta-alue on täynnä upeita pilvenpiirtäjiä, prameita ostoskeskuksia sekä fiinejä ravintoloita. Täältä löytyy myös maailman halvimpia viiden tähden hotelleja. Sijoittamalla vähän enemmän majoitukseen, pääsee nauttimaan luksuksesta yllättävänkin edullisesti. Me kuitenkin tyydyimme vain neljän tähden hotelliin.
Kaupunki sopii erityisen hyvin viikonloppu matkailijoille sekä shoppailusta kiinnostuneille. Kuala Lumpur tyydyttää ostoshimon yli 60 ostoskeskuksella ja tarjoaa ihailtavaa toinen toisistaan hienoimmilla rakennuksilla. Bukit Bintang, Jalan Ampang ja Bangsar ovat suurimpia shoppailun ja viihteen keskuksia.

ostariKaupungin tunnetuin nähtävyys ja koko Malesian ikonisin maamerkki löytyy Golden Trianglesta. Vuonna 1998 valmistunut Petronas Twin Tower 452 metriä korkeat tornitalot ovat maailman viidenneksi korkein rakennus.
Rakennusten katolle ei ole pääsyä, mutta 58 metriä pitkällä sillalla, joka yhdistää tornit 42 kerroksessa 170 metrissä, on mahdollista käydä. Liput tänne pitää sitten varata päivää aikaisemmin rajoitetun määrän vuoksi.
Tornien ensimmäisistä kerroksista löytyy suuri Suria KLCC ostoskeskus, taidegalleria, konserttisalin ja tiedekeskus ja lopuista kerroksista toimistoja. Hissejä täällä on vaatimattomat 88 kappaletta. Päiväsaikaan tornit ovat aika mitäänsanomattoman näköiset, mutta illan pimetessä valaistuna todella huikea näky. Me tyydyimme katselemaan torneja maan tasalta, ja samalla voit myös nähdä akrobaattisimpia valokuvausasentoja, kun turistit vääntyvät, mitä ihmeellisempiin asentoihin selfieitä ottaessaan.
Kaupunkia voi ihailla vieläkin korkeammalta, sillä Menara säänvalvontatorni tarjoaa ravintolan sekä näköalatasanteen 335 metrissä.

Chinatown (Petaling Street) on ehdottomasti kaupungin mielenkiintoisin alue. Kun muslimien halal-ruoka kyllästyttää ja kaljahammasta alkaa kolottaa niin kannattaa suunnata tänne. Alkoholi on sitten erittäin kallista Malesiassa. Chinatown on oikea valopilkku muuten hyvin konservatiivisessa kaupungissa. Jos luottoraja ei riitä aitoon LV:n laukkuun, niin täältä löytyy kopiota kopion perään. Alue on melkoinen turistirysä, ja täällä pystyy tinkimään ostohinnoista. Budjettireissaajien kannattaa etsiä majoitusta täältä. Ravintoloita on lukematon määrä ja ne tarjoavat paikallista, kiinalaista, intialaista ja länkkäriruokaa.

Kuala Lumpur on laajalle levinnyt kaupunki ja julkisia joutuu käyttämään vaihtaessa paikasta toiseen. Välimatkat ovat täällä toisinaan hyvinkin pitkiä. Taksit ovat vanhoja ja suostuvat ajamaan mittarilla. Jos kuljettaja ei kuitenkaan suostu laittamaan mittaria päälle, kannattaa ottaa toinen taksi. Metrolla on kätevä ja halpa liikkua, täällä on myös kahden vaunun sky –junia (LRT). Taksilla ja jalan pääsee helpoiten ydinkeskustassa.

Täältä oli tarkoitus hankkia valmiiksi kahden kuukauden viisumi Indonesiaan, joka ei tosin mennyt ihan nappiin. Suurlähetystön ovella tuli käännytys, koska ilmeisesti shortsit ja varvassandaalit eivät ole validi asu. Lähetystön ulkopuolella löytyi kuitenkin yllättäen äijä, joka vuokrasi pitkiä housuja ja kenkiä pakettiauton perästä viereisellä kujalla. Eli emme olleet ainoat asiattomasti pukeutuneet. Vuokrahinta olisi tosin ollut korkeampi kuin edestakainen taksimatka hotellille vaatteita vaihtamaan. Jäi siis kaupat tällä erää tekemättä. Lähetystöön päästyämme seuraavana päivänä, kävi ilmi, että he eivät myönnä kuin kuukauden mittaisen turistiviisumin, jonka tosin saa myös maahan saavuttaessa.

 

– Minna-Mari & Jani –

Cameron Highlands – Teen alkulähteillä

Matka Kuala Lumpurista Cameron higlandsille (200 kilometriä) taittui bussilla reilussa neljässä tunnissa. Viimeiset kolmekymmentä kilometriä vie yhtä paljon aikaa kuin koko muu matka yhteensä. Loppumatka on jatkuvaa nousua serpentiini-teitä pitkin. Bussi tiputtaa sinut Tanah Rata- nimiseen kylään, josta löytyy turistipalveluja ja majapaikkoja. Toinen turistikylä Brinchang sijaitsee viiden kilometrin päässä.

Ensimmäinen havainto Cameron highlandsille iltapäivällä saavuttuamme oli sen viileä ilmasto. Tuntui aluksi siltä, että tännehän paleltuu trooppisen Thaimaan jälkeen, kun täällä mittari laski ensimmäisen kerran alle 20 asteeseen. Paikka sijaitsee 1100-2031 metriä merenpinnan yläpuolella alueesta riippuen ja täällä vallitsee viileän kostea ilmasto käytännössä läpi vuoden. Sadepäiviä kertyy vuodessa keskimäärin noin 200. Ja kyllä sade tuli hyvinkin tutuksi myös meidän vierailumme aikana, mutta onneksi myös auringonpaistetta riitti.

Ylämaan maaperä on hedelmällinen ja täällä viljellään kaikkea aina mansikoista pensasmustikoihin. Suurimman viljely pinta-alan vievät kuitenkin massiiviset teeplantaasit, joita on täällä yli 4000 hehtaaria. Tästä pinta-alasta Boh teeplantaasit kattavat yli 80 prosenttia. Nämä upeat viljelmät ovatkin alueen suurin turismin lähde.

Perinteisesti teelehdet poimittiin käsin, jolloin onnistuttiin keräämään 300 kilon päivittäismäärä. Nykyään koneiden avulla saavutetaan 30-kertainen määrä noin 9000 kiloa. Tosin hienoimman teelaadun silmut kerätään yhä edelleen käsin.

Teenvalmistus alkaa välittömästi pellolta tuotujen lehtien murskaamisella ja erottelulla, jonka jälkeen lehdet esikuivataan lämpimän ilman avulla. Tämä prosessi kestää 12-20 tuntia. Kuivatut lehdet hapetetaan käymisprosessissa, jolla saadaan eri makuisia ja aromisia teelaatuja. Tämä kestää 1,5-2 tuntia ja se on teenvalmistusprosessin tärkein vaihe. Käymisen jälkeen lehdet paahdetaan 100 asteessa 20 minuutin ajan, jolloin viimeinenkin kosteus poistetaan lehdistä. Näin ollen tee on valmista lajittelua ja pakkausta varten.

Valitsimme valmiin päivämatkan katsomaan muutamia ”nähtävyyksiä”, koska oman taksin vuokraus päiväksi, olisi tullut rutkasti kalliimmaksi. Puolipäivää kestävä reissu maksoi ainoastaan 40Rm eli noin 9€. Kiertueen aikana vierailimme Bohin teepelloilla sekä teen valmistustehtaalla, Mossy forestissa sekä alueen korkeimmassa kohdassa Batu Brinchang 2031m.

Mossy forest on tarunomainen metsäalue, joka sijaitsee lähellä saaren korkeinta kohtaa Batu Brincahngia ja on alimman pilvikerroksen peittämä. Tämä aiheuttaa metsään jatkuvan sumun sekä valtavan kosteusprosentin ja on täten hyvin vihreä ja rehevöitynyt. Kaikki puut ja kivet ovat täällä paksun sammal –kerroksen peittämiä.

Vierailimme vielä päivän päätteeksi perhosfarmilla, jossa oli myös kokoelma muita hyönteisiä, liskoja, sammakkoja, hämähäkkejä ja käärmeitä. Muut olivat terraarioissa, mutta värikkäät perhoset leijailivat valtoimenaan ympärillämme. Osa perhosista oli yllättävänkin rauhallisia, ja niitä oli helppo päästä tutkimaan lähempää. Suurimman perhoslajikkeen siipien läpimitta oli 20 senttiä pitkä.

Paluumatka Kuala Lumpuriin viivästyi huonon tienkunnon takia. Pari päivää kestänyt sade aiheutti pahoja valumavesiä, jotka olivat kaataneet puita ja siirtäneet kiviä ja maa-ainesta tielle ja rinteen reunustoille. Tie oli muuttunut yksisuuntaiseksi ja vastaan tulijoita joutui väistämään jatkuvasti. Tulvat aiheuttivat myös katkoksia sähköverkossa.

 
– Jani –